Nyt meni tunteisiin.

Ketkä mua tuolla blogin Instagramin puolella seuraa niin tietää jo mun tän aamuisesta avautumisesta. 😀 Pahoitin mieleni heti aamusta kun Facebookin avasin ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat Ry oli jakanut Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksen liittyen lapsettomien eriarvoisuuteen sosiaaliturvan suhteen. Siihen oli haastateltu erilaisissa tilanteissa eläviä lapsettomia henkilöitä ja järjestö oli itsekin mukana haastatteluiden teossa. Tässä linkki kirjoitukseen:

Mielipide: Lapsettomuus ei saisi olla syy heikompaan sosiaaliturvaan.

Mulla meni aamulla fitskut kyllä väärään kurkkuun. Mikään ei mua saa niin vihaiseksi kuin eriarvoisuus. Liittyi se sitten seksuaalivähemmistöihin, naisiin, eläimiin tai mihin tahansa, missä toista osapuolta tai ihmistä pidetään jotenkin etuoikeutettuna. Tää yhteiskunta nyt on aina ollut mitä on, mutta tää oli jälleen hyvä muistutus siitä miten vanhanaikaisesta ja eriarvoisesta järjestelmästä on edelleen kyse. Raivostuttavaa.

Kuten jutussakin sanotaan, kyse ei enää ole pienen marginaalin osuudesta niitä ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti valinneet lapsettomuuden. Yhdyn tähän mielipiteeseen täysin. Johan siitä kertoo, että aiheeseen liittyvä järjestö on aloittanut uudelleen toimia aktiivisesti. Miksei myös voida hyväksyä, että lapsettomuus ei ole juurikin jutussa mainittu “välivaihe” pariskunnan tai yksin asuvan elämässä. Yksin asuminen ja lapsettomuus ovat selvästi lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.

Minulta löytyy kaikenlaisia ystäviä, osalle perheen perustaminen on aina ollut unelma ja osa taas ei koe sitä omaksi tavakseen elää tätä elämää. Tässä ei ole kyse oikeasta eikä väärästä, on vaan erilaisia tapoja elää. Miksi sitten ei haluta tukea tätä “vaihtoehtoista” elämäntapaa? Mielestäni lasten hankinta on henkilökohtainen päätös ja sitä ei pitäisi noin voimakkaasti järjestelmän puolelta painostaa.  Ei ainakaan enää 2010-luvulla, koko ajatus tuntuu kelkasta pudonneelta. Perheitä on erilaisia ja kaikkia ei pidä tunkea samaan muottiin.

Määrittelen nykyään itseni yhä enemmän vapaaehtoisesti lapsettomaksi eli mun suunnitelmiin perheen perustaminen ei tule kuulumaan. Mulla on niin hulluja haaveita ja ideoita elmäni suhteen, että niihin hyvä jos yksi elämä riittää. 😀 Tarkoitukseni ei ole todellakaan nostaa itseäni millekään jalustalle. Jos omat vanhempani eivät olisi halunneet lapsia, en minäkään olisi tässä. Kuten sanoin, ei ole olemassa oikeaa tai väärää. Olen vilpittömästi onnellinen ystävieni perheenlisäyksistä ja lapsihaaveista. En tuomitse ketään, koska meitä mahtuu monenlaista tallaajaa tähän maailmaan.  Kun vain tämän nykyisen järjestelmänkin puolesta tämä asia ymmärretäisiin.

Ilmeeni kun tää järjestelmä.

Kiitos ja anteeksi, tää oli ekaa kertaa kun taisin kirjoittaa näinkin tuohtuneena. Nyt piti vaan saada huudettua nää fiilikset pihalle. Elämä vaan ei oo ihan niin mustavalkoista.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Name and email are required